Elämäni aikana minua on keitetty monessa sopassa, mutta ei kuitenkaan kovaksi – vaan voimakkaaksi.

Elämäni ei ole kulkenut suorinta eikä kevyintä reittiä. Matkan varrelle on mahtunut, sekä omaa että lapsen kroonista sairastamista, lapsen menettäminen raskauden aikana harvinaiseen sairauteen, väkivaltainen parisuhde ja siitä jääneet jäljet. Tielleni on osunut myös läheisen äkillinen kuolema liian nuorena ja sen aiheuttama suru, jota olen kantanut lasteni rinnalla pitkään.

Olen kolmen erityisen lapsen äiti, totaaliyksinhuoltaja ja puhumattoman lapseni omaishoitaja. Olen myös joutunut kohtaamaan sellaisen yksinäisyyden, joka syntyy, kun oma elämäntilanne tuntuu muille liian vaikealta ymmärtää tai edes katsoa läheltä.

Samalla olen opetellut ymmärtämään itseäni aivan uudella tavalla. Äärimmäisen herkkää hermostoani ja myöhään löytynyttä neuroepätyypillisyyttäni. Sitkeitä uskomuksia, kehoni rajoja, tunteita, intuitiota ja sitä, mitä tapahtuu, kun lakkaa yrittämästä selviytyä elämästä muiden määrittelemällä tavalla.

Minun monta polkua, jotka lopulta saivat kohdata

Oma polkuni ei ole kulkenut myöskään yhtä suoraa ammatillista reittiä. Olen ensimmäiseltä koulutukseltani sisustussuunnitteluun suuntautunut rakennuspiirtäjä ja visuaalisuus, kauneus sekä ympäristön vaikutus mielen hyvinvointiin ovat kulkeneet mukanani jo sieltä asti.

Vaikeiden haasteiden keskellä, sekä äitiyteni ensi metreillä aloin etsiä vastauksia monesta suunnasta ja kiinnostuin myös aivan toisenlaisesta maailmasta. Tällöin kouluttauduin solar tuskin treatment-energiahoitajaksi opettajatasolle asti ja vietin paljon aikaa henkisyyden, energiatyöskentelyn ja erilaisten maailmankatsomusten äärellä tutkien ja etsien omaa paikkaani.

Oma sairastumiseni vaikutti suuntaani ja pakotti tarkastelemaan hyvinvointia myös hyvin konkreettisesti – kehon näkökulmasta. Ammatillisen kuntoutuksen kautta päädyin lopulta opiskelemaan kokiksi, sillä olen aina ollut erityisen kiinnostunut puhtaasta laadukkaasta ravinnosta. Tällä polulla kiinnostukseni ruokaan syveni jopa gastronomiaan asti: siihen, kuinka ruoka voi olla yhtä aikaa ravintoa, nautintoa, aistikokemus ja kaunis osa elämää. Kokin työ osoittautui kuitenkin lopulta keholleni liian raskaaksi, joten jatkoin opintojani ja suoritin dieettikokin erikoisammattitutkinnon.

Sitten elämälläni oli jälleen muita suunnitelmia tielleni, sillä kohtasin suuren menetyksen, surun ja elämän syviä varjoja. Lopulta sain poikani, rakkaan kuopukseni. Ja elämäni uusi todellisuus alkoi rakentumaan täysin erilaisesta äitiydestä, poikani omaishoitajuudesta ja raskaasta yksinhuoltajuudesta perheen ainoana aikuisena.

Ja juuri tällä tiellä nousi esiin todelliset kysymykset naiseudesta ja nimenomaan naisen energiasta, voimasta ja feminiinisyydestä. Mitä voin olla rankan arjen keskellä? Olenko vähemmän nainen tai kuoleeko feminiinisyys intensiivisen suorittamisen keskellä? Tällä tutkivalla tiellä olen edelleen oppimassa ja ihmettelemässä myös elämän kauneutta arjen keskellä.

Ehkäpä juuri siksi Jumalattaressakaan ei ole vain yhtä näkökulmaa naiseuteen. Minulle ihminen on kerroksellinen elämänkokemuksien muovaama kokonaisuus ja meissä kaikki nämä kerrokset elävät yhdessä koko ajan – joskus myös yhden näistä muuttuminen heilauttaa koko muuta kokonaisuutta täysin uuteen perspektiiviin.

Koska en ole itse löytänyt yhtä oppia, joka olisi antanut kaikki vastaukset itselleni elämän kolhuihin, aloin lopulta rakentamaan oman tieni takaisin yhteyteen itseni kanssa. Löysin merkittäviä palapelin palasia, joista lopulta syntyi myös Jumalatar.

Halusin luoda paikan, josta voi löytää tietoa, ajatuksia, kokemuksia ja erilaisia mahdollisuuksia – ja tunnustella itse, mikä niistä puhuttelee juuri omaa kehoa, mieltä ja sen hetkistä elämäntilannetta.

Jumalatar syntyi myös hyvin käytännöllisestä tarpeesta. Tavallinen työelämä ei ole sopinut yhteen elämäntilanteeni ja omaishoitajuuden kanssa, joten minun oli rakennettava työ, joka voi joustaa elämän mukana. Tästä sivustosta on vähitellen kasvanut paitsi työni myös tapa tehdä kaikesta kokemastani jotakin merkityksellistä.

En kirjoita näitä sivuja siksi, että elämäni olisi nyt täydellistä tai että olisin selvittänyt kaiken. Kirjoitan niitä, koska tiedän, miltä tuntuu olla keskellä elämää, jossa ei tiedä, mistä edes aloittaisi vertaistuen ja suunnan etsimisen.

Olen myös tehnyt nämä sivut sille osalle itseäni, joka olisi kipeästi tarvinnut näitä kokemuksia ja sanoja silloin, kun oli yksin syvissä vesissä. Ja samalla teen niitä sinulle, jos olet sen tarpeessa juuri nyt. Sillä jos löydät täältä yhden ajatuksen, joka auttaa ymmärtämään itseäsi paremmin, yhden uuden mahdollisuuden, jota et ollut tullut ajatelleeksi tai edes pienen hetken, jolloin tunnet ettet ole kokemuksesi kanssa aivan yksin, tällä kaikella on ollut tarkoitus.

Jos voin tarjota näillä sivuilla edes hitusen lohtua, työni on tehty.

— Tanjatta 💖