Naisen elämässä tulee väistämättä eteen vaihe, josta kuulee jo jonkin verran yleisestikin kuiskittavan, mutta harvoin siitä vieläkään puhutaan kunnolla ääneen. Kyseessä ei ole vielä varsinaiset vaihdevuodet, vaan outo välitila, jossa keho alkaa muuttua, mutta kunnon määritelmät sille puuttuvat. Kyseessä on perimenopaussi eli esivaihdevuodet.
Moni nainen elää sen läpi tietämättä, mitä hänelle oikeastaan tapahtuu. Silloin ajattelee olevansa stressaantunut, uupunut, ylivirittynyt tai liian herkkä ruuhkavuosien aikana ja alkaa ehkä epäilemään itseään, parisuhdettaan, uraansa tai jopa mielenterveyttään outojen oireiden keskellä.
Todellisuudessa keho on siirtymässä uuteen elämänvaiheeseen, joka on täysin biologian sanelemaa muutosta. Ja siitä pitäisi puhua paljon enemmän.
Mitä esivaihdevuodet oikeastaan tarkoittavat?
Esivaihdevuodet ovat siirtymävaihe ennen varsinaisia vaihdevuosia. Ne alkavat tavallisimmin noin nelikymppisenä, mutta ensimmäisiä muutoksia voi ilmaantua jo noin 35 vuoden iästä lähtien. Siksi myös 35–45-vuotiaan naisen uudenlaiset kierron ja hyvinvoinnin muutokset voivat joskus liittyä alkaviin esivaihdevuosiin.
Vaihe voi kestää useita vuosia ennen kuin kuukautiset loppuvat kokonaan. Siksi esivaihdevuosista olisi tärkeää puhua jo ennen kuin nainen ajattelee niiden voivan koskea itseä.
Tänä aikana munasarjojen hormonituotanto alkaa muuttua. Estrogeeni ei enää nouse ja laske samalla rytmillä kuin ennen. Progesteroni vähenee usein ensimmäisenä ja ovulaatiot voivat jäädä väliin. Kierto voi myös lyhentyä tai pidentyä.
Mutta kyse ei ole vain itse kuukautisten muuttumisesta, vaan myös hermostosta, unesta, aineenvaihdunnasta, mielialasta, ihosta, lihaksista sekä aivoista – koko kehon hienovaraisesta järjestelmästä, kun keho etsii tasapainoa muutoksen keskellä.
Esivaihdevuodet eivät ole sairaus, vaan biologinen siirtymävaihe. Mutta ilman tarpeellista tietoa ne voivat tuntua hajottavilta.
Ja miksi niistä ei puhuta tarpeeksi?
Me elämme kulttuurissa, jossa vaihdevuodet liitetään usein vanhenemiseen, naiseuden hiipumiseen ja oman arvon vähenemiseen, varsinkin työelämässä. Esivaihdevuodet jäävät tämänkin varjoon, koska ne eivät ole selkeästi määriteltävissä. Ne eivät näy ulospäin, eivätkä näy myöskään laboratoriokokeissa yksiselitteisesti.
Esivaihdevuosien hormonitasot voivat vaihdella paljon jopa saman kuukautiskierron aikana. Siksi yksittäinen hormonimittaus ei aina kerro koko kuvaa siitä, mitä kehossa tapahtuu. Hormonitasot voivat siis lopulta näyttäytyä ihan normaaleina, vaikka olo ei siltä tuntuisikaan.
Esivaihdevuodet ovat hormonaalista aaltoilua, ei tasaista laskua kohti menopaussia. Estrogeenitasot voivat heilahdella voimakkaastikin. Yhtenä kuukautena olo on energinen, seuraavana uupunut. Yhtenä yönä nukut hyvin, seuraavana hikoilet hereillä.
Koska oireet ovat vaihtelevia ja yksilöllisiä, niitä on vaikea niputtaa yhteen. Ja siksi niistä puhutaan liian vähän.
Mitä esivaihdevuosissa tapahtuu kehossa?
Usein ensimmäisiä hormonaalisia muutoksia on progesteronin väheneminen. Progesteronia kutsutaankin kansankielellä rauhoittavaksi hormoniksi, sillä progesteronilla ja sen aineenvaihduntatuotteilla on yhteyksiä muun muassa uneen, mielialaan ja hermoston toimintaan.
Kun progesteronin määrä vähenee ja hormonitasot alkavat vaihdella, osa naisista huomaa esimerkiksi univaikeuksia, ärtyneisyyttä, stressiherkkyyden lisääntymistä, mielialan vaihtelua tai aiempaa voimakkaampaa PMS-oireilua.
Samanaikaisesti estrogeenitasot voivat nousta ja laskea epäsäännöllisesti. Estrogeeni on yhteydessä muun muassa aivojen välittäjäaineisiin, kuten serotoniiniin ja dopamiiniin sekä ihoon, limakalvoihin ja aivojen toimintaan.
Estrogeenitasojen vaihteluun voi liittyä esimerkiksi kuumia aaltoja, rintojen arkuutta, päänsärkyä tai migreeniä, limakalvojen muutoksia sekä muutoksia muistissa ja keskittymisessä.
Moni nainen kuvaa kokemustaan ettei tunnista enää itseään. Eikä se ole todellakaan liioittelua, sillä koko hormonaalinen maisema todella muuttuu.
Esivaihdevuosien yleisimmät oireet
Oireet ovat yksilöllisiä, mutta usein niihin kuuluu epäsäännöllinen kuukautiskierto, voimistunut PMS, unettomuus, yöhikoilu, kuivat limakalvot sekä ahdistus tai masentuneisuus. Myös muistivaikeudet ja aivosumu, painon kertyminen keskivartaloon sekä libidon muutokset ovat yleisiä.
Kaikki eivät kuitenkaan koe kaikkea, mutta moni kokee jotain näistä. Ja tärkeintä on ymmärtää, että nämä oireet eivät tarkoita, että olet jotenkin epäonnistunut itsestäsi huolehtimisessa.
Ne ovat merkki siitä, että kehosi siirtyy elämässä uuteen vaiheeseen ja sen tarpeet muuttuvat.
Aiheeseen vahvasti liittyvää: PMS-oireet – mitä kehossa tapahtuu ennen kuukautisia?
Hermosto ja esivaihdevuodet
Esivaihdevuodet eivät ole vain hormonien sanelemaa muutosta. Ne liittyvät vahvasti myös hermostoon. Kun estrogeeni vaihtelee, stressinsietokyky voi muuttua. Pienetkin kuormitustekijät voivat tuntua suuremmilta. Uni ei palaudu samalla tavalla ja kortisolin säätely voi herkistyä.
Siksi moni nainen kokee, että ei enää jaksa samalla tavalla kuin ennen. Työ, perhe, sosiaaliset velvoitteet – kaikki tuntuu painavammalta. Eikä se ole mitenkään luonteen heikkoutta, vaan kehon tapa pyytää uudenlaista rytmiä elämään.
Esivaihdevuodet kutsuvat hidastamaan, priorisoimaan ja kuuntelemaan itseä. Eikä ne ole kaiken loppu, vaan elämän uudelleen järjestäytymistä.
Hermoston tukemisesta Jumalatar-polun blogissa: Naisen palautuminen – hermoston lempeä vahvistaminen
Miten tukea itseä esivaihdevuosia?
Vaikka kyse on luonnollisesta siirtymästä, oireiden kanssa ei tarvitse vain sinnitellä. Tuki voi olla lääketieteellistä, ravitsemuksellista, elämäntapaan liittyvää tai henkistäkin – ja jokainen nainen saa löytää itselleen sopivan tavan kulkea tämän vaiheen läpi.
Moni hyötyy siitä, että alkaa seurata kiertoaan uudelleen. Esivaihdevuosissakin kuukautiskierto voi kertoa paljon siitä, miten oma keho muuttuu, ja omien oireiden seuraaminen voi auttaa huomaamaan yhteyksiä, jotka muuten jäisivät helposti piiloon. Myös uneen ja palautumiseen kannattaa kiinnittää uudenlaista huomiota, sillä hormonien muuttuessa vanhat keinot eivät välttämättä enää tunnu riittävän.
Myös ravitsemusta voi olla kiinnostavaa katsoa tässä vaiheessa uusin silmin. Proteiinia ei tarvita vain lihaksiin, vaan siitä saatavat aminohapot toimivat rakennusaineina myös hermoston välittäjäaineille. Esimerkiksi aminohappo l-tyrosiini on dopamiinin sekä noradrenaliinin esiaste, kun tryptofaani on serotoniinin esiaste. Siksi riittävällä proteiinin saannilla on paljon laajempi merkitys kuin helposti tulee ajatelleeksi.
Myös laadukkailla rasvoilla on tärkeä paikkansa naisen ruokavaliossa. Esimerkiksi omega-3-rasvahapot sekä laadukkaan oliiviöljyn kaltaiset pehmeiden rasvojen lähteet ovat kiinnostavia erityisesti sydämen ja aivojen näkökulmasta. Kaikkea rasvaa ei siis todellakaan tarvitse tässäkään elämänvaiheessa pelätä – joskus olennaisempaa on katsoa, millaista rasvaa ruokavalio sisältää.
Myös magnesiumin, D-vitamiinin ja B-ryhmän vitamiinien riittävä saanti kannattaa pitää mielessä. Magnesium osallistuu muun muassa hermoston ja lihasten normaaliin toimintaan, joten erityisesti herkästi kuormittuvan naisen voi olla kiinnostavaa tarkastella myös sen saantia.
Joillekin naisille hormonikorvaushoidosta voi puolestaan olla merkittävää apua oireisiin. Sen sopivuus arvioidaan yksilöllisesti terveydenhuollossa. Tärkeintä on tietää, ettei voimakkaiden oireiden kanssa tarvitse jäädä yksin.
Aiheeseen liittyvää tietoa Jumalatar-polun blogissa: Kiertotietoisuus käytännössä – askel askeleelta kohti elämää kehon rytmissä
Identiteetin muutosta
Esivaihdevuodet eivät kosketa vain kehoa, vaan myös identiteettiä.
Moni nainen on elänyt vuosikymmeniä suorittamisen, hoivaamisen ja muiden tarpeiden täyttämisen rytmissä. Esivaihdevuodet voi tuoda pintaan kysymyksen: mitä minä tarvitsen?
Kun keho ei enää tottele vanhoja sääntöjä, on pakko etsiä uusia. Ja juuri tämä vaihe voi olla hyvinkin herättävä. Se voi olla kivuliaskin, mutta myös tuntua vapauttavalta.
Vaihdevuosien lähestyminen ei vie naisellisuutta pois. Se muuttaa sitä ja kutsuu syvempään itseymmärrykseen.
Aiheeseen liittyvää: Naisen feminiininen voima eri elämänvaiheissa
Naisellinen säteily ei katoa – se syvenee
On surullinen harhaluulo, että esivaihdevuodet veisivät naiselta hänen hehkunsa.
Todellisuudessa moni nainen kokee tämän vaiheen jälkeen vahvempaa itsetuntemusta kuin koskaan aiemmin. Kun esivaihdevuosien voimakas hormonaalinen vaihtelu aikanaan rauhoittuu, osa naisista kertoo olonsa ja mielensä jälleen kirkastuneen ja tasaantuneen.
Esivaihdevuodet ovat kuin silta kohti uutta vaihetta, jossa energia ei ehkä ole samanlaista kuin kaksikymppisenä – mutta se voi olla vakaampaa, tietoisempaa ja paljon syvempää.
Tämä ei ole naiseuden loppu, vaan muodonmuutos. Ja jokainen muodonmuutos tarvitsee ymmärrystä, ei vaikenemista.
Aiheeseen vahvasti liittyvää Jumalatar-polun blogissa: Sisäinen säteily – miksi se ei synny tekemällä enemmän?
Miksi tieto on voimaa tässä vaiheessa?
Tieto muuttaa kokemuksen. Kun ymmärrät, että ahdistus ei välttämättä ole oma vikasi, vaan hormonivaihtelun seurausta, suhtautuminen itseesi muuttuu. Kun tiedät, että unettomuus voi liittyä progesteronin laskuun, et syytä itseäsi levottomuudesta. Tieto ei poista kaikkea, mutta se poistaa häpeän.
Esivaihdevuodet eivät ole romahdus. Ne ovat elämän yksi suurista muutoksista ja ne voivat olla myös iso kasvun paikka naisena.
Sinulla on oikeus tietoon ja tukeen
Jos tunnistat itsesi tästä tekstistä, älä vähättele kokemustasi. Esivaihdevuodet ovat todellinen ilmiö ja sen oireet ovat hyvin todellisia. Ja ennen kaikkea sinun kokemuksesi on totta, vaikka joku muu ei sitä ymmärtäisi.
Kysy, lue, hae tukea. Keskustele ammattilaisen kanssa. Jaa kokemuksesi ystävien kanssa. Kun naiset alkavat puhua tästä ääneen, hiljaisuus murtuu. Ja kun hiljaisuus murtuu, häpeä menettää voimansa.
Esivaihdevuodet eivät ole ongelma, vaan siirtymä uuteen elämänvaiheeseen.
Ja siirtymät voivat olla pyhiä.
Lisää tietoa naisen hormonitoiminnasta:
Haluatko syventää yhteyttä itseesi? Tutustu Jumalatar-polkuun. Jokainen askel vie lähemmäs omaa voimaa ja sisäistä säteilyä:
